Alkuun

903 -- Sähköntuotantokapasiteetti huippukuormituskaudella

Valitse muuttujat

Valitse valintalaatikoista haluamasi tiedot. Paina lopuksi painiketta ”Näytä taulukko”. Käyttöohje.
Pakollinen
Hakukenttä, josta voit etsiä tiettyjä muuttujan arvoja valintalistasta. Esimerkkejä arvoista, joita voit etsiä: ERILLISTUOTANTO, Vesivoima , ERILLISTUOTANTO, Ydinvoima , ERILLISTUOTANTO, Lauhdutusvoima ,

Valittu 0 Yhteensä 9

Pakollinen
Hakukenttä, josta voit etsiä tiettyjä muuttujan arvoja valintalistasta. Esimerkkejä arvoista, joita voit etsiä: 1970 , 1971 , 1972 ,

Valittu 0 Yhteensä 46

Pakollinen

Valittu 0 Yhteensä 2

Valittuja taulukkosoluja:
(enimmäisraja on 1 000 000)

Selailunäkymä on rajoitettu 1 000 riviin ja 300 sarakkeeseen

Valittujen solujen määrä ylittää enimmäismäärän 1 000 000
Tilaston kuvaus
Käsitteet ja määritelmät
Laatuselosteet
Vesivoima: Kuivana vesivuotena sekä ilman taajuudensäätöön ja hetkellisiin häiriöihin varattua kapasiteettia.
Lauhdevoima, kaasuturbiinit ja kaasumoottorit: Tilastoinnissa on tapahtunut muutos vuoden 1988 alusta.
Kaasuturbiinit: Sisältänyt vuoden 1998 loppuun saakka järjestelmäkaasuturbiinit. Paikalliset häiriö- ja varajärjestelmät eivät sisälly lukuihin.
Erillistuotanto: Sisältää CHP-käytössä olevat kaasuturbiinit.
Järjestelmäreservit: Sähköjärjestelmän käyttövarmuuden ylläpitoon varatut kaasuturbiinit sekä 90 %:sti vesivoimakapasiteetista varatut taajuudensäätö- ja hetkelliset häiriöreservit.
Tuonti: Sähkömarkkinoiden vapauduttua tuontikapasiteettia ei enää ilmoiteta tuontisopimuksiin perustuvana.
Tuontikapasiteetti on lisätty taulukkoon: Sähköntuotannon voimalaitoskapasiteetti, koneistojen nimellistehot vuoden alussa
Sähköntuotantokapasiteetti huippukuormituskaudella vuoden alussa laskettu vuodesta 2010 lähtien.
Huippukuormituskaudella käytettävissä olevalla sähköntuotantokapasiteetilla tarkoitetaan keskimääräistä nettotehoa,
joka pystytään tuottamaan valtakunnallisesti kovien pakkasten ja huonon vesitilanteen aikana tunnin ajan. Laskentatapaa muutettiin ja tilastointia tarkennettiin vuonna 2003,
jolloin sähköjärjestelmän ylläpitoon liittyvät reservitehot vähennettiin käytettävissä olevista tehoista ja esitetään erikseen omassa sarakkeessaan.
Laskennassa on hyödynnetty tilastotiedonkeruussa saatavien tietojen ohella käytönvalvonta-järjestelmän mittaamia toteutuneita tehoja.
Tehoja määritettäessä oletetaan, että voimalaitos, sähköverkko ja lämpöverkko toimivat normaalisti, tarvittavat polttoaineet on saatavissa ja
tehon nostamiseen tarvittavaa valmisteluaikaa on riittävästi. Ulkoisten olosuhteiden oletetaan vastaavan kylmän talvipäivän tilannetta, jolloin ulkolämpötila on n. 25 pakkasastetta.
Nettoteho saadaan vähentämällä voimalaitoksen bruttotehosta voimalaitoksen omakäyttölaitteiden teho (yhteistuotannossa enintään 5 prosenttia).
Kaukolämmön yhteistuotantoteholla tarkoitetaan sähkötehoa, joka on saatavissa normaalilla kaukolämpö-kuormalla ilman apulauhdutusta ja kaukolämpökuorman siirtoa
lämmityskattiloille. Samaan kaukolämpö-verkkoon liitettyjä voimalaitoksia sekä lämpökeskuksia oletetaan käytettävän normaalin tuotantotavan mukaisesti.
Kovan pakkaskauden aikana kaukolämpölaitosten sähköntuotanto on normaalia pienempää johtuen suuresta lämmöntarpeesta.
Teollisuuden yhteistuotantoteholla tarkoitetaan vastaavasti sähkötehoa, joka saadaan olettamalla voima-laitoksen lämpökuorma normaalia suhdannetilannetta vastaavaksi.
Kombiprosesseissa kaasuturbiinin teho jaetaan vastapaine- ja lauhdetehoksi samassa suhteessa kuin siihen liittyvässä höyryprosessissa.
Kaasu-turbiinilla ei oteta huomioon lämmöntalteenottokattilan ohitusmahdollisuutta.
Erillistuotannon lauhdeteho on määritetty tilanteessa, jossa lauhduttimien jäähdytysveden lämpötilan oletetaan vastaavan kylmän talvikauden olosuhteita ja
mahdollisen apulauhduttimen oletetaan olevan käytössä. Yhteistuotantolaitoksissa lauhdeteholla tarkoitetaan tehoa, joka saadaan ilman kaukolämpö- tai höyrykuorman
muutosta apulauhduttimella tai vastaavasti.
Ydinvoimakapasiteetilla tarkoitetaan maksimitehoa, johon päästään talvella, kun meressä on jääkansi. Vesivoima tarkoittaa tehoa, joka voimalaitoksella on tuotettavissa
tuntisäädön avulla kuivana vesivuonna sekä ilman taajuuden säätöön ja hetkellisiin häiriöihin varattua kapasiteettia. Kovat pakkasolosuhteet pienentävät osaltaan veden virtaamaa.
Tuulivoiman tuotanto ei ole mukana laskennassa. Paikalliset häiriö- ja varajärjestelmät eivät myöskään sisälly lukuihin.
Järjestelmäreservit tarkoittavat sähköjärjestelmän käyttövarmuuden ylläpitoon varattuja kaasuturbiineita sekä taajuudensäätö- ja hetkellisiä häiriöreservejä, joista 90 prosenttia on varattu vesivoimakapasiteetista.