Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa 1908-2015
Merkitse valintasi ja valitse esitysmuoto (taulukko ruutuun tai tiedostomuoto). Valintaohje

Valitse ainakin yksi arvo-merkityille muuttujille tarvitaan ainakin yksi arvo

Vuosi Valitse ainakin yksi arvo

Yhteensä 36 Valittu

Etsi

Äänestystiedot Valitse ainakin yksi arvo

Yhteensä 5 Valittu

Etsi

Sukupuoli Valitse ainakin yksi arvo

Yhteensä 3 Valittu

Etsi


Valittuja taulukkosoluja:(enimmäisraja on 1 000 000)

Selailunäkymä on rajoitettu 1 000 riviin ja 300 sarakkeeseen


Valittujen solujen määrä ylittää enimmäismäärän 1 000 000

Alaviitteet

Tilaston kuvaus
Laatuseloste
Käsitteet ja määritelmät
Katsaus
Äänioikeus
1906 vaaliuudistuksen myötä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, jolloin naiset saivat äänioikeuden, äänioikeusikä 24 vuotta.
Yleisen äänioikeuden edellytyksenä Suomen kansalaisuus, vaalilain mukainen ikä sekä äänioikeuden toteamiseksi tarpeellinen
henkikirjoitetuksi tuleminen.
1944 valtiollisten vaalien äänioikeusikä alennettiin 21 vuoteen, vuonna 1969 se alennettiin 20 vuoteen ja 1972 äänioikeusikä alennettiin 18 vuoteen.
Vuosina 1972 - 1995 kunkin kunnan äänestysalueiden vaaliluetteloihin otettiin vaalivuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä 18 vuotta täyttäneet henkilöt,
joilla on ollut väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaikka Suomessa vaalivuotta edeltäneen vuoden ensimmäisenä päivänä ja jotka eivät olleet erityisestä syystä äänioikeutta vailla.
Äänioikeutettuja olivat myös ne vuoden 1974 loppuun mennessä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset, jotka olivat tai olivat olleet Suomessa väestökirjoihin merkittyjä.
Nämä 1.1.1974 Suomessa henkikirjoittamattomat äänioikeutetut otettiin sen vaalipiirin vaaliluetteloon, johon kuuluvan kunnan väestökirjoihin oli viimeksi tehty merkintöjä.
Suomessa henkikirjoittamattomilla oli mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan vain ennakkoäänestyksessä.
Äänioikeutta oli vuoden 1975 kansanedustajain vaaleissa laajennettu ulottamalla äänioikeus Suomessa henkikirjoittamattomiin Suomen kansalaisiin.
Vuodesta 1999 alkaen äänioikeutettu oli asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täytti 18 vuotta.
Vuonna 1975 väestökirjanpidon uudistaminen teki mahdolliseksi laajentaa äänioikeus myös ns. ulkosuomalaisiin eli niihin, joita ei ole henkikirjoitettu Suomessa sinä vuonna,
jonka henkikirjoitukseen vaaliluettelot perustuvat. Ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset saivat ensikertaa osallistua eduskuntavaaleihin vuoden 1975 eduskuntavaaleissa,
tuolloin ns. Suomessa henkikirjoittamattomat Suomen kansalaiset luetteloitiin erillisiin vaalipiirien vaaliluetteloihin ja heillä oli oikeus käyttää äänioikeuttaan ainoastaan ennakkoäänestyksessä.
Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa käytäntö oli muuttunut (vuodesta 1996 alkaen) siten, että kaikki vaaleissa äänioikeutetut kirjattiin yhteen äänioikeusrekisteriin.
Siitä lähtien ulkosuomalaiset ovat halutessaan voineet osallistua (ennakkoäänestyksen lisäksi) vaaleihin myös varsinaisena
vaalipäivänä ja samalla menetettiin mahdollisuus vaalitulosten tilastointiin erikseen ulkosuomalaisten osalta. Katso hylätyt liput 1999 =>

Puuttuvan tiedon merkinnät: .. = tietoa ei ole.

Kuvaus

Yksikkö
lkm, %
Yhteystiedot
Tilastokeskus
Vaalitilastot
Sähköposti: vaalit@tilastokeskus.fi
Tilaston kotisivu
Lisätietoja
Viimeksi päivitetty
30.4.2015
Lähde
Tilastokeskus
Kuutio
030_evaa_103