Kestävän kehityksen YK-indikaattorit 1990-2018
Merkitse valintasi ja valitse esitysmuoto (taulukko ruutuun tai tiedostomuoto). Valintaohje

Valitse ainakin yksi arvo-merkityille muuttujille tarvitaan ainakin yksi arvo

Indikaattori Valitse ainakin yksi arvo

Yhteensä 405 Valittu

Etsi

Vuosi Valitse ainakin yksi arvo

Yhteensä 29 Valittu

Etsi


Valittuja taulukkosoluja:(enimmäisraja on 1 000 000)

Selailunäkymä on rajoitettu 1 000 riviin ja 300 sarakkeeseen


Valittujen solujen määrä ylittää enimmäismäärän 1 000 000
Yhteystiedot ja lisätietoja

Kuvaus

Viimeksi päivitetty
11.2.2019
Yhteystiedot
Tilastokeskus
Luontipäivä
11.2.2019
Lähde
Tilastokeskus
Kuutio
sdg
Alaviitteet

Alaviitteet

.. = tieto puuttuu
.... = tietoa ei ole saatavissa
Indikaattori
1.1.1 --- Kansainvälisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %
Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
1.2.1.a --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Miehet, 0-17 vuotta
Huom! Ennakollinen tieto vuodelta 2017 (lopullinen tieto 1.3.2019). Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
1.2.1.b --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Naiset, 0-17 vuotta
Huom! Ennakollinen tieto vuodelta 2017 (lopullinen tieto 1.3.2019). Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
1.2.1.c --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Miehet, 18-24 vuotta
Huom! Ennakollinen tieto vuodelta 2017 (lopullinen tieto 1.3.2019). Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
1.2.1.d --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Naiset, 18-24 vuotta
Huom! Ennakollinen tieto vuodelta 2017 (lopullinen tieto 1.3.2019). Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
1.2.1.e --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Miehet, 25-34 vuotta
Huom! Ennakollinen tieto vuodelta 2017 (lopullinen tieto 1.3.2019). Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
1.2.1.f --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Naiset, 25-34 vuotta
Huom! Ennakollinen tieto vuodelta 2017 (lopullinen tieto 1.3.2019). Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
1.2.1.g --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Miehet, 35-49 vuotta
Huom! Ennakollinen tieto vuodelta 2017 (lopullinen tieto 1.3.2019). Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
1.2.1.h --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Naiset, 35-49 vuotta
Huom! Ennakollinen tieto vuodelta 2017 (lopullinen tieto 1.3.2019). Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
1.2.1.i --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Miehet, 50-64 vuotta
Huom! Ennakollinen tieto vuodelta 2017 (lopullinen tieto 1.3.2019). Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
1.2.1.j --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Naiset, 50-64 vuotta
Huom! Ennakollinen tieto vuodelta 2017 (lopullinen tieto 1.3.2019). Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
1.2.1.k --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Miehet, 65-74 vuotta
Huom! Ennakollinen tieto vuodelta 2017 (lopullinen tieto 1.3.2019). Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
1.2.1.l --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Naiset, 65-74 vuotta
Huom! Ennakollinen tieto vuodelta 2017 (lopullinen tieto 1.3.2019). Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
1.2.1.m --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Miehet, 75+ vuotta
Huom! Ennakollinen tieto vuodelta 2017 (lopullinen tieto 1.3.2019). Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
1.2.1.n --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Naiset, 75+ vuotta
Huom! Ennakollinen tieto vuodelta 2017 (lopullinen tieto 1.3.2019). Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
1.2.2 --- Köyhien osuus väestöstä (kansallinen määritelmä), %
Huom! Ennakollinen tieto vuodelta 2017 (lopullinen tieto 1.3.2019). Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
1.3.1 --- Sosiaaliturvan kattama väestö, %
1.3.1 Osuus väestöstä, joita koskee sosiaaliturva/pohjaturva, sukupuolen mukaan, lapset eriteltyinä, työttömät, vanhukset, vammaiset, raskaana olevat naiset, vastasyntyneet, työtapaturmien uhrit,, köyhät ja haavoittuvassa asemassa olevat
1.4.2 --- Aikuisväestön hallintaoikeus maahan, osuus aikuisväestöstä, %
1.4.2 Aikuisväestön osuus, jolla on varma hallintaoikeus maahan laillisesti tunnustettuine asiakirjoineen ja jotka pitävät oikeuksiaan maahan turvattuina sukupuolen ja hallintaoikeuden mukaan
1.5.2 --- Katastrofien aiheuttamat suorat taloudelliset menetykset suhteessa globaaliin BKT:hen, %
1.5.2 Suorat katastrofeihin aiheuttamat taloudelliset menetykset suhteessa maailmanlaajuiseen bruttokansantuotteeseen
1.5.3 --- Kansallisia katastrofiriskiä vähentäviä strategioita toimenpanevat maat, kpl
1.5.3 Niiden maiden lukumäärä, jotka ovat hyväksyneet ja toimeenpanevat kansallisia katastrofiriskiä vähentäviä strategioita katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain toimintaohjelman 2015-2030 mukaisesti
1.5.4 --- Katastrofiriskiä vähentäviä paikallisia strategioita toimeenpanevat paikallishallinnot, %
1.5.4 Niiden paikallishallintojen osuus, jotka ovat hyväksyneet ja toimeenpanevat kansallisten katastrofiriskiä vähentävien strategioiden mukaisia paikallisia katastrofiriskiä vähentäviä strategioita
1.a.1 --- Köyhyyden lieventämiseen käytetyt menot, %
1.a.1 Kansallisesti kerättyjen julkisten menojen osuus, joka käytetään suoraan köyhyyden torjuntahankkeisiin
1.a.2 --- Keskeisiin julkisiin palveluihin käytetyt menot, %
1.a.2 Julkisten menojen osuus, jotka kohdistuvat välttämättömiin palveluihin (koulutus, terveys ja sosiaaliturva), %
1.a.3 --- Köyhyyden lieventämiseen käytetyt avustukset ja rahavirrat suhteessa BKT:hen, %
1.a.3 Kaikkien avustusten ja korottomien lainojen yhteismäärä, joka on suunnattu köyhyyden vähentämishankkeisiin, suhteessa BKT:hen, %
1.b.1 --- Naisia, köyhiä ja haavoittuvia ryhmiä suosiva julkinen rahoitus ja kulutus, %
1.b.1 Julkisten menojen osuus, joka on kohdennettu niille sektoreille, jotka hyödyttävät etenkin naisia, köyhiä ja haavoittuvia ryhmiä, %
2.1.1 --- Aliravitsemuksen esiintyminen
< 2,5
2.1.2 --- Kohtalaista tai vakavaa ravintoepävarmuutta kokevat, %
2.1.2 Kohtalaisen tai vakavan ravinnon epävarmuden esiintyvyys väestön keskuudessa, perustana Food Insecurity Experience Scale (FIES)
2.2.1 --- Kitukasvuisuuden esiintyminen alle 5-vuotiailla, %
2.2.1 Kitukasvuisuuden esiintyminen (pituus iän mukaan < 2 mediaanin keskihajonnasta WHO:n (World Health Organization) kasvukäyrien (Child Growth Standard) mukaisesti) alle 5-vuotiailla
2.2.2 --- Aliravitsemuksen esiintyminen, alle 5-vuotiaat, %
2.2.2 Aliravitsemuksen esiintyminen (paino pituuden mukaan >+2 tai <-2 mediaanin keskihajonnasta WHO:n kasvukäyrien (Child Growth Standard) mukaisesti) alle 5 -vuotiailla, tyypeittäin (ali- ja ylipaino)
2.3.1 --- Tuotanto työpanosyksikköä kohti yrityksen koon mukaan
2.3.1 Tuotannon määrä työpanosyksikköä kohden maatilan/laiduntilan/metsätalousyrityksen kokoluokan mukaan
2.5.1 --- Maa- ja elintarviketalouden kasvi- ja eläingeenivarat, lkm
2.5.1 Ruuaksi ja maatalouteen tarkoitettujen kasvien ja eläinten geenivarojen lukumäärä varastoituna keskipitkän tai pitkän aikavälin säilytyssuojiin
3.1.1 --- Äitiyskuolleisuus
Lapsivuodekuolemat 100 000 elävää synnytystä kohti. Äitiyskuolemien lukumäärä jaettuna 100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden.
3.2.1 --- Alle 5 -vuotiaiden kuolleisuus
Alle 5-vuotiaiden kuolleisuus, Lähde: rekisteri, Aineiston saatavuus: vuodesta 1990 lähtien, päivitys vuosittain, Aineiston laatu, epäyhtenäisyys: -, Aikataulu, Aineiston viiteajankohta: vuoden t aikana kuolleet, jotka on ilmoitettu kuolleiksi vuoden t+1 tammikuun loppuun mennessä, Aineiston julkistus: tavallisesti huhtikuussa vuonna t+1, Metodologia: Lasketaan 0-4-vuotiaiden kuolleisuus, joka muunnetaan todennäköisyydeksi kuolla ko. iässä kaavalla q(x)=2*n*m(x)/2+n*m(x), jossa m(x) on kuolleisuus ja n=5. Aineiston tuottaja ja yhteysosoite: Tilastokeskus, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi
3.2.2 --- Alle 5-vuotiaina kuolleet
Todennäköisyys, että taulukossa olevan lukumäärän verran 0-4-vuotiaita kuolisi
3.3.1 --- HIV-tapaukset 1 000 tervettä kohden
3.3.1 Uusien HIV-tartuntoiden lukumäärä 1 000 tartuntaa saamatonta kohden, sukupuolen, iän ja avainryhmien mukaan / Lähde: Tartuntatautirekisteri
3.3.2 --- Tuberkuloositapaukset 100 000 asukasta kohden
Tartuntatautirekisteri.
3.3.3 --- Malariatapaukset 1 000 asukasta kohden
Tartuntatautirekisteri.
3.3.4 --- Hepatiitti B -tapaukset 1 000 asukasta kohden
Tartuntatautirekisteri.
3.3.5 --- Hoitamattomien trooppisten tautien vuoksi apua saavat, lkm
WHO (maakohtaisesti sovitettu tieto).
3.4.1 --- Sydämen, verisuonien ja keuhkosairauksien sekä syövän ja diabeteksen aiheuttama kuolleisuus
Todennäköisyys kuolla 30. ja 70. ikävuoden välillä sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään, diabetekseen tai kroonisiin hengityselintauteihin. Ilmoitetaan 30 vuotiaan henkilön todennäköisyytenä kuolla näihin tauteihin ennen 70. syntymäpäiväänsä, oletuksena että nykyiset ikäryhmittäiset kuolleisuusluvut pysyvät ennallaan ja eikä henkilö kuole muihin kuolemansyihin. Indikaattori muodostetaan käyttäen eloonjäämistaulua. ICD-10:n koodit: I00-I99, COO-C97, E10-E14 ja J30-J98.
3.4.2.a --- Itsemurhakuolleisuus; Yhteensä
Itsemurhiin kuolleiden lukumäärä jaettuna väestön keskiluvulla, ilmoitetaan 100 000 asukasta kohti. ICD-10 koodit X60-X84, Y87.0.
3.4.2.b --- Itsemurhakuolleisuus; Miehet
ICD10: X60-X84, Y87.0.
3.4.2.c --- Itsemurhakuolleisuus; Naiset
ICD10: X60-X84, Y87.0.
3.5.1 --- Huumehoitotoimenpiteiden kattavuus, %
3.5.1 Hoitotoimenpiteiden kattavuus (farmakologinen, psykologinen ja kuntouttava hoito ja jälkihoito) huumeiden haittavaikutusten vuoksi, %
3.5.2 --- Alkoholin haitallinen käyttö, litraa puhdasta alkoholia per henkilö (15+ vuotta)
3.5.2 Alkoholin haitallinen käyttö, määriteltynä kansallisesti alkoholin kulutuksena litroina puhdasta alkoholia henkilöä kohden (15 vuotta täyttäneet) kalenterivuoden aikana
3.8.1 --- Välttämättömien terveyspalveluiden kattavuus, %
Määriteltynä avaintoimenpiteiden keskimääräisenä kattavuutena, sisältäen lisääntymisterveyteen, äitiyshuoltoon, vastasyntyneen ja lasten terveyteen, tartuntatauteihin ja kansantaudeihin liittyvät palvelut sekä palveluiden kapasiteetti ja palveluihin pääsy koko väestössä ja heikoimmassa asemassa olevilla.
3.8.2.a --- Terveysmenojen osuus kotitalouden kulutusmenoista yli 10 %, osuus väestöstä
Suomen indikaattori kuvaa suhteellisesti suuret terveysmenot maksavien osuutta väestöstä (osuus kotitalouden kulutusmenoista yli 10 prosenttia tai yli 25 prosenttia
3.8.2.b --- Terveysmenojen osuus kotitalouden kulutusmenoista yli 25 %, osuus väestöstä
Suomen indikaattori kuvaa suhteellisesti suuret terveysmenot maksavien osuutta väestöstä (osuus kotitalouden kulutusmenoista yli 10 prosenttia tai yli 25 prosenttia
3.9.2 --- Epäpuhtaasta vedestä sekä puutteellisesta sanitaatiosta ja hygieniasta johtuva kuolleisuus
Epäpuhtaaseen veteen, puutteelliseen sanitaatioon ja hygieniaan liittyviin tauteihin kuolleiden lukumäärä jaettuna keskiväkiluvulla, ilmoitetaan 100 000 asukasta kohti. Sisältää osan seuraavista taudeista (kansainvälisen ICD-10:n koodit: A00, A01, A03, A04, A06-A09, B76-B77, B79, E40-E46. Mukaan lasketut sairaudet ovat (WASH) osuudet ripulista (ICD-10 koodit A00, A01, A03, A04, A06-A09), suolistomatoinfektiot (ICD-10 koodit B76-B77, B79) ja proteiinienergia-aliravitsemus (ICD-10 koodit E40-E46).
3.9.3.a --- Tahattomista myrkytyksistä aiheutuva kuolleisuus; Yhteensä
Tapaturmaisiin myrkytyksiin kuolleiden lukumäärä jaettuna keskiväkiluvulla, ilmoitetaan 100 000 asukasta kohti. ICD-10:n koodit X40, X43-X44, X46-X49. T
3.9.3.b --- Tahattomista myrkytyksistä aiheutuva kuolleisuus; Miehet
Tahattomista myrkytyksistä johtuva kuolleisuus. Kuolemat 100 000 asukasta kohden. Sisältää ICD-10 koodit X40, X43-X44, X46-X49.
3.9.3.c --- Tahattomista myrkytyksistä aiheutuva kuolleisuus; Naiset
Tahattomista myrkytyksistä johtuva kuolleisuus. Kuolemat 100 000 asukasta kohden. Sisältää ICD-10 koodit X40, X43-X44, X46-X49.
3.a.1.a --- Ikävakioitu tupakan käyttö (15+ vuotiaat); Yhteensä
15 vuotta täyttäneillä
3.a.1.b --- Ikävakioitu tupakan käyttö (15+ vuotiaat); Naiset
15 vuotta täyttäneillä
3.a.1.c --- Ikävakioitu tupakan käyttö (15+ vuotiaat); Miehet
15 vuotta täyttäneillä
3.b.1 --- Rokotusten kattavuus kohdeväestössä, %
3.b.1 Rokotusten kattavuus kohdeväestössä kaikkien kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden osalta, %
3.b.3 --- Kohtuuhintaisia peruslääkkeitä terveydenhuoltopisteistä, %
3.b.3 Terveydenhuollon toimipaikkojen osuus, joissa on saatavila tarvittava määrä peruslääkkeitä kohtuuhintaan kestävällä perustalla
4.1.1.a --- Minimitaitotason lukemisessa saavuttaneet lapset ja nuoret, %; luokilla 2/3
Indikaattori lasketaan määrittelemällä niiden lasten ja nuorten osuus, jotka saavuttavat tai ylittävät asetetun taitotason kyseisessä oppiaineessa kyseisessä vaiheessa opintoja.
4.1.1.b --- Minimitaitotason lukemisessa saavuttaneet lapset ja nuoret, %; alakoulun lopussa (6. luokka)
Indikaattori lasketaan määrittelemällä niiden lasten ja nuorten osuus, jotka saavuttavat tai ylittävät asetetun taitotason kyseisessä oppiaineessa kyseisessä vaiheessa opintoja.
4.1.1.c --- Minimitaitotason lukemisessa saavuttaneet lapset ja nuoret, %; yläkoulun lopussa (9.luokka)
Indikaattori lasketaan määrittelemällä niiden lasten ja nuorten osuus, jotka saavuttavat tai ylittävät asetetun taitotason kyseisessä oppiaineessa kyseisessä vaiheessa opintoja.
4.1.1.d --- Minimitaitotason matematiikassa saavuttaneet lapset ja nuoret, %; luokilla 2/3
Indikaattori lasketaan määrittelemällä niiden lasten ja nuorten osuus, jotka saavuttavat tai ylittävät asetetun taitotason kyseisessä oppiaineessa kyseisessä vaiheessa opintoja.
4.1.1.e --- Minimitaitotason matematiikassa saavuttaneet lapset ja nuoret, %; alakoulun lopussa (6. luokka)
Indikaattori lasketaan määrittelemällä niiden lasten ja nuorten osuus, jotka saavuttavat tai ylittävät asetetun taitotason kyseisessä oppiaineessa kyseisessä vaiheessa opintoja.
4.1.1.f --- Minimitaitotason matematiikassa saavuttaneet lapset ja nuoret, %; yläkoulun lopussa (9.luokka)
Indikaattori lasketaan määrittelemällä niiden lasten ja nuorten osuus, jotka saavuttavat tai ylittävät asetetun taitotason kyseisessä oppiaineessa kyseisessä vaiheessa opintoja.
4.2.1 --- Normaalisti kehittyneiden osuus alle 5-vuotiaista, %
4.2.1 Alle 5-vuotiaiden osuus, jotka ovat kehittyneet normaalisti terveyden, oppimisen ja psykososiaalisen hyvinvoinnin suhteen, %, sukupuolen mukaan
4.2.2 --- Koulutukseen osallistumisaste vuosi ennen oppivelvollisuutta
Osallistumisaste koulutukseen (vuotta ennen oppivelvollisuutta), sukupuolittain määritellään yhteen tai useampaan koulutusohjelmaan osallistuvien lasten osuutena vastaavan ikäisestä väestöstä, mukaan lukien koulutusta ja hoitoa yhdistävät koulutusohjelmat.
4.3.1 --- Nuorten ja aikuisten osallistumisaste tutkintoon ja muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen ja harjoitteluun, %
4.3.1 Nuorten ja aikuisten osallistumisaste tutkintoon ja ei-tutkintoon johtavaan koulutukseen ja harjoitteluun viimeisten 12 kuukauden aikana, %, sukupuolen mukaan
4.5.1.a --- Pariteetti-indeksit (sukupuolittain) minimitason lukemisessa saavuttaneille lapsille ja nuorille; kouluasteilla 2/3
Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä.
4.5.1.b --- Pariteetti-indeksit (sukupuolittain) minimitason lukemisessa saavuttaneille lapsille ja nuorille; alakoulun lopussa (6. luokka)
Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä.
4.5.1.c --- Pariteetti-indeksit (sukupuolittain) minimitason lukemisessa saavuttaneille lapsille ja nuorille; yläkoulun lopussa (9.luokka)
Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä.
4.5.1.d --- Pariteetti-indeksit (sukupuolittain) minimitason matematiikassa saavuttaneille lapsille ja nuorille; kouluasteilla 2/3
Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä.
4.5.1.e --- Pariteetti-indeksit (sukupuolittain) minimitason matematiikassa saavuttaneille lapsille ja nuorille; alakoulun lopussa (6. luokka)
Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä.
4.5.1.f --- Pariteetti-indeksit (sukupuolittain) minimitason matematiikassa saavuttaneille lapsille ja nuorille; yläkoulun lopussa (9.luokka)
Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä.
4.5.1.g --- Pariteetti-indeksit (maaseutu/kaupunkimainen) minimitason lukemisessa saavuttaneille lapsille ja nuorille; kouluasteilla 2/3
Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä.
4.5.1.h --- Pariteetti-indeksit (maaseutu/kaupunkimainen) minimitason lukemisessa saavuttaneille lapsille ja nuorille; alakoulun lopussa (6. luokka)
Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä.
4.5.1.i --- Pariteetti-indeksit (maaseutu/kaupunkimainen) minimitason lukemisessa saavuttaneille lapsille ja nuorille; yläkoulun lopussa (9.luokka)
Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä.
4.5.1.j --- Pariteetti-indeksit (maaseutu/kaupunkimainen) minimitason matematiikassa saavuttaneille lapsille ja nuorille; kouluasteilla 2/3
Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä.
4.5.1.k --- Pariteetti-indeksit (maaseutu/kaupunkimainen) minimitason matematiikassa saavuttaneille lapsille ja nuorille; alakoulun lopussa (6. luokka)
Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä.
4.5.1.l --- Pariteetti-indeksit (maaseutu/kaupunkimainen) minimitason matematiikassa saavuttaneille lapsille ja nuorille; yläkoulun lopussa (9.luokka)
Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä.
4.5.1.m --- Pariteetti-indeksit (matala/korkea sosioekonominen asema) minimitason lukemisessa saavuttaneille lapsille ja nuorille; kouluasteilla 2/3
Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä.
4.6.1.a --- Vähimmäistaitotason lukemisessa saavuttaneet, %
Vähimmäistaitotason (a) lukemisessa ja (b) laskemisessa saavuttaneiden tai ylittäneiden nuorten (15-24-vuotiaat) ja aikuisten (15 vuotta ja vanhemmat) osuus vastaavan ikäisestä väestöstä. Vähimmäistaitotaso on määritelty taitojen vähimmäistaso matematiikassa ja lukemisessa ja se mitataan oppimis- ja taitotasotutkimuksilla
4.6.1.b --- Vähimmäistaitotason laskemisessa saavuttaneet, %
Vähimmäistaitotason (a) lukemisessa ja (b) laskemisessa saavuttaneiden tai ylittäneiden nuorten (15-24-vuotiaat) ja aikuisten (15 vuotta ja vanhemmat) osuus vastaavan ikäisestä väestöstä. Vähimmäistaitotaso on määritelty taitojen vähimmäistaso matematiikassa ja lukemisessa ja se mitataan oppimis- ja taitotasotutkimuksilla
4.7.1 --- Kansalaisuuskasvatus ja kestävä kehitys koulutuksessa
4.7.1 Laajuus, jolla (i) globaali kansalaisuuskasvatus ja (ii) kestävän kehityksen koulutus, mukaanlukien sukupuolten tasa-arvo ja ihmisoikeudet valtavirtaistetaan kaikilla tasoilla (a) kansallisessa koulutuspolitiikassa ja (b) opetusohjelmissa, (c) opettajien koulutuksessa ja (d) oppilaiden arvioinneissa
4.a.1.a --- Koulut, joilla on käytössään; (a) sähkö, %
WASH indikaattorimääritelmän mukaisesti.
4.a.1.b --- Koulut, joilla on käytössään; (b) Internet opetuskäyttöön, %
WASH indikaattorimääritelmän mukaisesti.
4.a.1.c --- Koulut, joilla on käytössään; (c) tietokoneet opetuskäyttöön, %
WASH indikaattorimääritelmän mukaisesti.
4.a.1.d --- Koulut, joilla on käytössään; (d) vammaisille koululaisille sovitettu ympäristö ja materiaalit, %
WASH indikaattorimääritelmän mukaisesti.
4.a.1.e --- Koulut, joilla on käytössään; (e) juomavesi, %
WASH indikaattorimääritelmän mukaisesti.
4.a.1.f --- Koulut, joilla on käytössään; (f) sukupuolen mukaan eritellyt saniteettitilat, %
WASH indikaattorimääritelmän mukaisesti.
4.a.1.g --- Koulut, joilla on käytössään; (g) käsien pesumahdollisuudet, %
WASH indikaattorimääritelmän mukaisesti.
4.c.1 --- Minimiharjoittelun suorittaneet opettajat, %
4.c.1 Opettajien osuus: (a) esikouluissa; (b) perusasteella (c) alemmalla toisella asteella; ja (d) ylemmällä toisella koulutusasteella, jotka ovat suorittaneet vähintään opettejakoulutuksen minimin opetusharjoittelun etukäteen tai vaadittavan opintoihin liittyvän opetusharjoittelun asianmukaisella tasolla tässä maassa
5.1.1 --- Sukupuolten tasa-arvoa ja syrjintää koskeva lainsäädäntö
5.1.1 Takaako maan lainsäädäntö sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisen, turvaamisen ja seurannan
5.2.1.a --- Parisuhteessa olleet naiset ja 15 vuotta täyttäneet tytöt, jotka ovat kokeneet väkivaltaa kumppanin taholta, %; Yhteensä
Jossain elämänsä vaiheessa parisuhteessa olleiden naisten ja 15 vuotta täyttäneiden tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet kokeneet fyysistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa nykyisen tai aiemman kumppanin taholta viimeisten 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan
5.2.1.b --- Parisuhteessa olleet naiset ja 15 vuotta täyttäneet tytöt, jotka ovat kokeneet väkivaltaa kumppanin taholta, %; 15_24
Jossain elämänsä vaiheessa parisuhteessa olleiden naisten ja 15 vuotta täyttäneiden tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet kokeneet fyysistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa nykyisen tai aiemman kumppanin taholta viimeisten 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan
5.2.1.c ---Parisuhteessa olleet naiset ja 15 vuotta täyttäneet tytöt, jotka ovat kokeneet väkivaltaa kumppanin taholta, %; 25-34
Jossain elämänsä vaiheessa parisuhteessa olleiden naisten ja 15 vuotta täyttäneiden tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet kokeneet fyysistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa nykyisen tai aiemman kumppanin taholta viimeisten 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan
5.2.1.d --- Parisuhteessa olleet naiset ja 15 vuotta täyttäneet tytöt, jotka ovat kokeneet väkivaltaa kumppanin taholta, %; 35-44
Jossain elämänsä vaiheessa parisuhteessa olleiden naisten ja 15 vuotta täyttäneiden tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet kokeneet fyysistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa nykyisen tai aiemman kumppanin taholta viimeisten 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan
5.2.1.e --- Parisuhteessa olleet naiset ja 15 vuotta täyttäneet tytöt, jotka ovat kokeneet väkivaltaa kumppanin taholta, %; 45-54
Jossain elämänsä vaiheessa parisuhteessa olleiden naisten ja 15 vuotta täyttäneiden tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet kokeneet fyysistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa nykyisen tai aiemman kumppanin taholta viimeisten 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan
5.2.1.f --- Parisuhteessa olleet naiset ja 15 vuotta täyttäneet tytöt, jotka ovat kokeneet väkivaltaa kumppanin taholta, %; 55-64
Jossain elämänsä vaiheessa parisuhteessa olleiden naisten ja 15 vuotta täyttäneiden tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet kokeneet fyysistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa nykyisen tai aiemman kumppanin taholta viimeisten 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan
5.2.1.g --- Parisuhteessa olleet naiset ja 15 vuotta täyttäneet tytöt, jotka ovat kokeneet väkivaltaa kumppanin taholta, %; 65-74
Jossain elämänsä vaiheessa parisuhteessa olleiden naisten ja 15 vuotta täyttäneiden tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet kokeneet fyysistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa nykyisen tai aiemman kumppanin taholta viimeisten 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan
5.2.2.a --- Jonkun muun kuin kumppanin taholta väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt, %; Yhteensä
15 vuotta täyttäneiden naisten ja tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet fyysisistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa jonkun muun kuin kumppanin taholta viimeisen 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan
5.2.2.b --- Jonkun muun kuin kumppanin taholta väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt, %; 15_24
15 vuotta täyttäneiden naisten ja tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet fyysisistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa jonkun muun kuin kumppanin taholta viimeisen 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan
5.2.2.c --- Jonkun muun kuin kumppanin taholta väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt, %; 25-34
15 vuotta täyttäneiden naisten ja tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet fyysisistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa jonkun muun kuin kumppanin taholta viimeisen 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan
5.2.2.d --- Jonkun muun kuin kumppanin taholta väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt, %; 35-44
15 vuotta täyttäneiden naisten ja tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet fyysisistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa jonkun muun kuin kumppanin taholta viimeisen 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan
5.2.2.e --- Jonkun muun kuin kumppanin taholta väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt, %; 45-54
15 vuotta täyttäneiden naisten ja tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet fyysisistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa jonkun muun kuin kumppanin taholta viimeisen 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan
5.2.2.f --- Jonkun muun kuin kumppanin taholta väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt, %; 55-64
15 vuotta täyttäneiden naisten ja tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet fyysisistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa jonkun muun kuin kumppanin taholta viimeisen 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan
5.2.2.g --- Jonkun muun kuin kumppanin taholta väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt, %; 65-74
15 vuotta täyttäneiden naisten ja tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet fyysisistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa jonkun muun kuin kumppanin taholta viimeisen 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan
5.3.1.a --- 20-24-vuotiaat naiset, jotka ovat olleet naimisissa tai muussa liitossa ennen 15 vuoden ikää, %
20-24 -vuotiaat
5.3.1.b --- 20-24-vuotiaat naiset, jotka ovat olleet naimisissa tai muussa liitossa ennen 18 vuoden ikää, %
20-24 -vuotiaat
5.6.1 --- Naiset (15-49 vuotta), jotka päättävät itsenäisesti seksuaalisuuteen liittyvistä asioista, %
5.6.1 15-49 -vuotiaiden naisten osuus, jotka tekevät oman ilmoituksensa mukaan päätökset itsenäisesti seksuaalisten suhteiden, ehkäisyvälineiden käytön ja seksuaaliterveyden osalta
5.6.2 --- Maiden määrä, joiden laki takaa 15 vuotta täyttäneille tasa-arvoisen seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon palvelut, informaation ja opetuksen
5.6.2 Maiden lukumäärä, joiden lainsäändäntö ja määräykset takaavat 15 vuotta täyttäneille naisille ja miehille vapaan ja tasa-arvoisen pääsyn seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon palveluihin, tiedotukseen ja koulutukseen
5.a.1.a --- Maatalousväestö, jolla on omistusoikeus maatalousmaahan, %
5.a.1 (a) Maatalousväestön osuus, jolla on omistusoikeus tai varmistetut oikeudet maatalousmaahan, sukupuolen mukaan ja (b) naisten osuus maatalousmaan omistajista tai haltijoista omistajaryhmittäin
5.a.1.b --- Naisten osuus maatalousmaan omistajista tai haltijoista, %
5.a.1 (a) Maatalousväestön osuus, jolla on omistusoikeus tai varmistetut oikeudet maatalousmaahan, sukupuolen mukaan ja (b) naisten osuus maatalousmaan omistajista tai haltijoista omistajaryhmittäin
5.a.2 --- Maiden määrä, joilla on naisten tasa-arvoiset maanomistus- ja hallinto-oikeudet takaava lainsäädäntö
5.a.2 Maiden lukumäärä, joilla on naisten tasa-arvoiset maanomistus- ja hallintooikeudet takaava lainsäädäntö (mukaan lukien tapa-oikeus)
5.b.1.a --- Matkapuhelimen omistajat (16-74-vuotiaat), %; Yhteensä
16-74 vuotiaat
5.b.1.b --- Matkapuhelimen omistajat (16-74-vuotiaat), %; Miehet
16-74 vuotiaat
5.b.1.c --- Matkapuhelimen omistajat (16-74-vuotiaat), %; Naiset
16-74 vuotiaat
5.c.1 --- Sukupuolten tasa-arvon ja naisten voimaantumisen organisoineet maat, %
5.c.1 Maiden lukumäärä, joilla on seurantajärjestelmä sukupuoleten tasa-arvon ja naisten voimaantumisen seurantaan
6.2.1 --- Turvallisesti tuotettuja saniteettipalveluja käyttävät, %
6.2.1 Väestön osuus, joka käyttää turvallisesti hoidettuja saniteettiaveluja, mukaan lukien käsienpesumahdolisuudet vedellä ja saippualla
6.4.2.a ---Veden oton osuus makean veden varoista, % ; Pohjavesi
6.4.2 Vesien käytön voimaperäisyys: makean veden käyttö osuutena käytettävissä olevista vesivaroista, %
6.4.2.b --- Veden oton osuus makean veden varoista, %; Pintavesi
6.4.2 Vesien käytön voimaperäisyys: makean veden käyttö osuutena käytettävissä olevista vesivaroista, %
6.4.2.c --- Veden oton osuus makean veden varoista, %; Jäähdytysvesi
6.4.2 Vesien käytön voimaperäisyys: makean veden käyttö osuutena käytettävissä olevista vesivaroista, %
7.2.1 --- Uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksessa, %
Indikaattori kuvaa uusiutuvan energiaa määrää sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja liikenteen energian kulutuksessa suhteessa energian kokonaisloppukulutukseen. Vesi- ja tuulivoiman vuosituotanto on huomioitu normalisoituina.
7.3.1 --- Energiaintensiteetti primäärienergian ja BKT:n suhteena
Energiaintensiteetti on laskettu jakamalla energian kokonaiskulutus bruttokansantuotteella. Tietojen lähteenä on Eurostatin tietokanta (https://ec.europa.eu/eurostat/data/database). Energian kokonaiskulutus on taulukosta Simplified energy balances [nrg_bal_s] muuttujien valinnoilla UNIT: Thousand tonnes of oil equivalent (TOE), SIEC: Total ja NRG_BAL: Gross inland consumption. Bruttokansantuote on taulukosta GDP and main components (output, expenditure and income) [nama_10_gdp] muuttujien valinnoilla UNIT: Current prices, million purchasing power standards ja NA_ITEM: Gross domestic product at market prices.
7.b.1.a --- Investoinnit energiatehokkuuteen, % BKT:sta
7.b.1 investoinnit energiatehokkuuteen osuutena BKT:sta ja ulkomaiset suorat investoinnit kestävän kehityksen mukaisten palveluiden infrastruktuuriin ja teknologiaan
7.b.1.b --- Investoinnit kestävän kehityksen infrastruktuuriin ja teknologiaan, euroa
7.b.1 investoinnit energiatehokkuuteen osuutena BKT:sta ja ulkomaiset suorat investoinnit kestävän kehityksen mukaisten palveluiden infrastruktuuriin ja teknologiaan
8.1.1 --- BKT:n volyymikasvu asukasta kohti, %
http://tilastokeskus.fi/til/vtp/2017/vtp_2017_2018-03-16_laa_001_fi.html
8.2.1 --- BKT:n volyymikasvu työllistä kohti, %
http://tilastokeskus.fi/til/vtp/2017/vtp_2017_2018-03-16_laa_001_fi.html
8.4.2.a --- Kotimainen materiaalien kulutus, kg
Kotimainen materiaalien kulutus = Kotimaiset suorat panokset eli kotimaan luonnosta suoraan käyttöön tai talouden jatkoprosessointiin otetut materiaalit + Tuonti - Vienti.
8.4.2.b --- Kotimainen materiaalien kulutus asukasta kohden, kg
Kotimainen materiaalien kulutus = Kotimaiset suorat panokset eli kotimaan luonnosta suoraan käyttöön tai talouden jatkoprosessointiin otetut materiaalit + Tuonti - Vienti.
8.4.2.c --- Kotimainen materiaalien kulutus suhteessa BKT:hen, kg/euro
Kotimainen materiaalien kulutus = Kotimaiset suorat panokset eli kotimaan luonnosta suoraan käyttöön tai talouden jatkoprosessointiin otetut materiaalit + Tuonti - Vienti.
8.5.2.a --- Työttömyysaste, %; Yhteensä
Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit. on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.
8.5.2.b --- Työttömyysaste, %; Miehet
Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit. on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.
8.5.2.c --- Työttömyysaste, %; Naiset
Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit. on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.
8.5.2.d --- Työttömyysaste, %; 15-24
Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit. on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.
8.5.2.e --- Työttömyysaste, %; 25-34
Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit. on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.
8.5.2.f --- Työttömyysaste, %; 35-44
Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit. on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.
8.5.2.g --- Työttömyysaste, %; 45-54
Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit. on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.
8.5.2.h --- Työttömyysaste, %; 55-64
Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit. on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.
8.5.2.i --- Työttömyysaste, %; Vammaiset henkilöt
Vammaisuuden (disabilty) käsitettä ei ole/ei käytetä Suomen työvoimatutkimuksessa.
8.6.1 --- Koulutuksen, työn ja harjoittelun ulkopuolella olevat nuoret (15-24-vuotiaat), %
Työvoimatutkimuksen käyttämä ei työssä eikä koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien nuorten osuus kuvaa niiden 15-24-vuotiaiden nuorten, jotka eivät ole työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa, kurssikoulutuksessa eivätkä varusmies- tai siviilipalveluksessa, osuutta vastaavasta koko ikäluokasta.
8.8.2 --- Kansallinen työoikeuksien noudattamisen taso
8.8.2 Kansallinen työoikeuksien noudattamisen taso (yhdistymisvapaus ja työehtosopimukset) Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaisten kirjallisten lähteiden ja kansallisen lainsäädännön mukaan, sukupuolen mukaan ja maahanmuutostatuksen mukaan
8.9.1 --- Matkailun suora BKT -osuus, %
8.9.1 Matkailun suora BKT -osuus ja kasvunopeus
8.10.2 --- Aikuiset, joilla on pankkitili tai mobiilipankkiyhteys (15 vuotta täyttäneet), %
8.10.2 Aikuisten osuus (15 -vuotta täyttäneet ja vanhemmat) joilla on tili pankissa tai muussa rahoituslaitoksessa tai mobiilipankki käytössään, %
8.a.1 --- Kauppaa tukevan kehitysavun myönnöt ja maksatukset, euroa
Aid for Trade
8.b.1 --- Maiden määrä, joilla on nuorisotyöllisyysstrategia, lkm
8.b.1 Kehitetyn ja toiminnallistetun nuorisotyöllisyysstrategian olemassaolo, erillisenä strategiana tai osana kansallista työllisyys strategiaa
9.1.1 --- Ympärivuoden hoidetusta tiestä 2 km:n säteellä asuva maaseutuväestö, %
Yli kahden kilometrin päässä lähimmästä ”all-season”-tiestä asuvat ovat lähinnä saarilla asuvia (ei tiedossa olevaa julkista lauttayhteyttä). Tästä on poistettu moottoriajoneuvolla ajettavat ajopolut ja kevyen liikenteen väylät.
9.1.2.a --- Kotimainen maantiekuljetus, rahti, 1 000 tonnia
Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenteen tavarankuljetukset.
9.1.2.b --- Kotimainen maantiekuljetus, rahti, miljoonaa tonnikilometriä
Henkilöliikennesuoritteet (henkilökilometrit, aikasarjamuutoksia, tilastovuodesta 2017 alkaen Tilastokeskuksen Liikennevirastolle tuottama tilasto).
9.1.2.c --- Rautatiekuljetus, rahti, 1 000 tonnia
Kotimainen ja kansainvälinen. Lähteet: Rautatietilastot (Liikenneviraston tilastot) ja Tavaraliikenne 1990-2017 (tonnit).
9.1.2.d --- Rautatiekuljetus, rahti, miljoonaa tonnikilometriä
Kotimainen ja kansainvälinen yhteensä
9.1.2.e --- Rautatiekuljetus, rahti, 1 000 matkustajaa
Kotimainen ja kansainvälinen yhteensä. Lähde: Henkilöliikenne 1990-2017 (matkustajat).
9.1.2.f --- Lentokuljetus, rahti, 1 000 tonnia
Kotimainen ja kansainvälinen yhteensä. Finavian tilastot: Tavaramäärä 1998-2017.
9.1.2.g --- Lentokuljetus, rahti, 1 000 matkustajaa
Kotimainen ja kansainvälinen yhteensä. Finavian tilastot: Matkustajamäärät lentoasemittain 1998-2017.
9.2.1 --- Teollisuuden arvonlisäys BKT:sta asukasta kohti
http://tilastokeskus.fi/til/vtp/2017/vtp_2017_2018-03-16_laa_001_fi.html
9.2.2 --- Teollisuuden osuus työllisyydestä, %
http://tilastokeskus.fi/til/vtp/2017/vtp_2017_2018-03-16_laa_001_fi.html
9.3.2 --- Luottokelpoiset tai velalliset pienteollisuusyritysten osuus, %
9.3.2 Pienteollisus yritysten osuus, joille on myönnetty luottomahdollisuus tai joilla on velkaa, %
9.4.1 --- Energiantuotannon CO2 -päästöt arvonlisäysyksikköä kohden, kt CO2/miljoona euroa
Energiantuotannon CO2 päästöt (lähde: KHK-inventaario) CO2 päästöt sisältävät fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat päästöt. Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Laskentamenetelmä: Polttoaineperäiset CO2 päästöt on laskettu polttoaineiden kulutuksen ja IPCC:n laskentamenetelmien avulla. Talouden CO2 intensiteetti määritelty päästöjen ja arvonlisäyksen suhteella.
9.5.1 --- Tutkimus- ja kehittämismenojen osuus BKT:sta, %
Lähde: OECD.
9.5.2 --- Tutkijoiden lukumäärä (täysipäiväiseksi muutettuna) miljoonaa asukasta kohden
Käsitteet ja määritelmät Tilaston kuvaus Laatuselosteet
9.b.1 --- Keski- ja korkean tason teknologiateollisuuden arvonlisäys, %
Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto sisältää toimialoittaisia tietoja yritysten lukumäärästä, henkilöstöstä sekä tilinpäätöksistä.
10.1.1.a --- Keskitulon vuosimuutos, %, pienituloisin 40 % väestöstä
Suomen indikaattori kuvaa pientuloisimman 40 prosentin ja koko väestön tulojen kasvuvauhtia. Tulokäsitteenä käytetään kotitalouden käytettävissä olevia rahatuloja kulutusyksikköä kohden.
10.1.1.b --- Keskitulon vuosimuutos, %, koko väestö
Suomen indikaattori kuvaa pientuloisimman 40 prosentin ja koko väestön tulojen kasvuvauhtia. Tulokäsitteenä käytetään kotitalouden käytettävissä olevia rahatuloja kulutusyksikköä kohden.
10.1.1.c --- Ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon kasvu (henkeä kohti), %, pienituloisin 40 % väestöstä (2015=100)
Suomen indikaattori kuvaa pientuloisimman 40 prosentin ja koko väestön tulojen kasvuvauhtia. Tulokäsitteenä käytetään kotitalouden käytettävissä olevia rahatuloja kulutusyksikköä kohden.
10.1.1.d --- Ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon kasvu (henkeä kohti), %, koko väestö (2015=100)
Suomen indikaattori kuvaa pientuloisimman 40 prosentin ja koko väestön tulojen kasvuvauhtia. Tulokäsitteenä käytetään kotitalouden käytettävissä olevia rahatuloja kulutusyksikköä kohden.
10.1.1.e --- Väestön pienituloisimman 40 % osuus tuloista, %
Suomen indikaattori kuvaa pientuloisimman 40 prosentin ja koko väestön tulojen kasvuvauhtia. Tulokäsitteenä käytetään kotitalouden käytettävissä olevia rahatuloja kulutusyksikköä kohden.
10.2.1.a --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät henkilöt, %; Miehet, 16-24 vuotta
Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
10.2.1.b --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät henkilöt, %; Naiset, 16-24 vuotta
Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
10.2.1.c --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät henkilöt, %; Miehet 16+ vuotta
Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
10.2.1.d --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät henkilöt, %; Naiset, 16+ vuotta
Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
10.2.1.e --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät henkilöt, %; Miehet, 25-34 vuotta
Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
10.2.1.f --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät henkilöt, %; Naiset, 25-34 vuotta
Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
10.2.1.g --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät henkilöt, %; Miehet, 35-44 vuotta
Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
10.2.1.h --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät henkilöt, %; Naiset, 35-44 vuotta
Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
10.2.1.i --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät henkilöt, %; Miehet, 45-54 vuotta
Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
10.2.1.j --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät henkilöt, %; Naiset, 45-54 vuotta
Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
10.2.1.k --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät henkilöt, %; Miehet, 55-64 vuotta
Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
10.2.1.l --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät henkilöt, %; Naiset, 55-64 vuotta
Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
10.2.1.m --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät henkilöt, %; Miehet, 65+ vuotta
Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
10.2.1.n --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät henkilöt, %; Naiset, 65+ vuotta
Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
10.3.1 --- Omakohtaista syrjintää tai häirintää kokeneet, %
10.3.1 Osuus väestöstä, joka kertoo tulleensa syrjityksi tai häirityksi edellisten 12 kuukauden aikana kansainvälisen ihmisoikeuslain mukaisella tavalla
10.4.1 --- Työpanoksen osuus BKT:stä, %
10.4.1 Työpanoksen osuus BKT:sta, koostuen palkoista ja sosiaaliturvamaksuista
10.b.1 --- Kehitykseen liittyvät resurssivirrat, euroa
10.b.1 Kehitysavun kokonaismäärä, vastaanottaja- ja lahjoittajamaan sekä avun tyypin mukaan (julkinen kehitysapu, suorat ulkomaiset investoinnit ja muut rahavirrat)
11.3.1 --- Maankäytön suhde väestönkasvuun
http://metatieto.ymparisto.fi:8080/geoportal/catalog/search/resource/details.page?uuid=%7BCB02E608-6E6B-417E-87DA-BD7C8CB53712%7D
11.4.1 --- Kulttuuri- ja luontoperinnön säilyttämiseen käytetyt menot per capita, euroa
Kokonaiskustannukset (yksityiset ja julkiset), jotka aiheutuvat kulttuuriperinnön (muinaisjäännösten, rakennetun ympäristön, maiseman ja perinnebiotooppien) säilyttämisestä, suojelemisesta ja konservoinnista asukasta kohti kulttuuriperinnön tyypin mukaan jaoteltuna (kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä näiden yhdistelmien osalta ja maailmanperintökohteiden osalta). Kokonaiskustannukset jaoteltuna kansallisiin, alueittaisiin ja kunnallisiin/paikallisiin kustannuksiin sekä kustannuserän mukaisesti (käyttökustannukset/investoinnit) ja yksityinen rahoitus jaoteltuna lahjoituksiin, yksityiseen voittoa tavoittelemattomaan sektorin kustannuksiin sekä sponsorirahoitukseen.
11.5.2 --- Katastrofien aiheuttamat suorat taloudelliset menetykset suhteessa globaaliin BKT:hen
11.5.2 Katastrofien aiheuttamat suorat taloudelliset menetykset suhteessa globaaliin BKT:hen, vahingot perusinfrasturtuurille ja peruspalveluiden katkokset.
11.6.1 --- Säännöllisesti kerättävän ja loppukäsitellyn kiinteän jätteen määrä kaupungeissa, %
11.6.1 Osuus kaupunkien kinteän jätteen määrästä, joka kerätään säännöllisesti ja kiinteästä kaupunkijätteestä käsittelyn jälkeen syntyvä lopullinen jätemäärä, kaupungeittain
11.6.2 --- Pienhiukkasten keskimääräiset tasot kaupungeissa
11.6.2 Pienhiukkasten vuosittaiset keskimääräiset tasot (esim. PM2.5 ja PM10) kaupungeissa (painotettuina väestön määrällä)
11.7.1 --- Avoimien julkisten tilojen keskimääräinen osuus kaupungeissa, %
11.7.1 Kaupunkien rakennetun alueen keskimääräinen osuus, joka on yleisölle avointa tilaa, %, kaikille, sukupuolittain ja ikäryhmittäin sekä vammaisille henkilöille
11.7.2 --- Fyysisen tai seksuaalisen häirinnän kohteina olleet, %
11.7.2 Henkilöiden osuus, jotka ovat olleet fyysisen tai seksuaalisen häirinnän uhreja, %, sukupuolittain, vammaisuuden perusteella ja tapahtumapaikan mukaan, viimeisen 12 kuukauden aikana
11.a.1 --- Väestöennusteita hyödyntävissä kaupungeissa asuvat, %
11.a.1 Osuus väestöstä, joka asuu kaupungeissa, jotka toteuttavat kaupunki- ja aluekehittämissuunnittelua hyödyntäen väestöennusteita ja resurssitarpeita, %, kaupunkien kokoluokittain
11.b.1 --- Kansallisia katastrofiriskiä vähentäviä strategioita toimenpanevat maat, lkm
11.b.1 Niiden maiden määrä, jotka käyttävät ja toimeenpanevat kansallisia katastrofien vähentämisstragioita Sendai Framework for Disaster Risk Reduction 2015-2030-sopimuksen mukaisella tavalla
11.b.2 --- Katastrofiriskiä vähentäviä paikallisia strategioita toimeenpanevat paikallishallinnot, %
11.b.2 Paikallishallintojen osuus, jotka käyttävät ja toimeenpanevat paikallisia katastrofien vähentämisstragioita, jotka ovat kansallisten katastrofien riskeinvähentämisstrategioiden mukaisia
11.c.1 --- Vähiten kehittyneille maille suunnattu rahoitustuki kestävään rakentamiseen, %
11.c.1 Vähiten kehittyneille maille suunnatun rahoitustuen osuus, joka on suunnattu kestävien, joustavien ja resurssitehokkaiden rakennusten rakentamiseen ja varustamiseen käyttäen paikallisia materiaaleja.
12.1.1 --- Maiden määrä, joilla on kansalliset suunnitelmat kestävälle kulutukselle ja tuotannolle
12.1.1 Maiden määrä, joilla on kansalliset toimintasuunnitelmat kestävälle kulutukselle ja tuotannolle (SCP) tai SCP käytössä prioritettina tai tavoitteena kansallisessa politiikassa
12.2.2.a --- Kotimainen materiaalien kulutus, kg
Kotimainen materiaalien kulutus = Kotimaiset suorat panokset eli kotimaan luonnosta suoraan käyttöön tai talouden jatkoprosessointiin otetut materiaalit + Tuonti - Vienti.
12.2.2.b --- Kotimainen materiaalien kulutus henkeä kohti, kg
Kotimainen materiaalien kulutus = Kotimaiset suorat panokset eli kotimaan luonnosta suoraan käyttöön tai talouden jatkoprosessointiin otetut materiaalit + Tuonti - Vienti.
12.2.2.c --- Kotimainen materiaalien kulutus BKT:ta kohden, kg/euro
Kotimainen materiaalien kulutus = Kotimaiset suorat panokset eli kotimaan luonnosta suoraan käyttöön tai talouden jatkoprosessointiin otetut materiaalit + Tuonti - Vienti.
12.4.1 --- Vaarallisia jätteitä ja kemikaaleja koskevien kansainvälisten sopimusten osapuolet, lkm
12.4.1 Kansainvälisten moninkesteisten, vaarallisiin jätteisiin ja muihin kemikaaleihin liittyvien ympäristösopimusten osapuolten lukumäärä, jotka täyttävät sitoumuksensa ja tavoitteensa välittää tietoa sopimuksen määrittelemällä tavalla.
12.8.1 --- Laajuus, jolla (i) globaali kansalaisuuskasvatus ja (ii) kestävän kehityksen koulutus valtavirtaistetaan kaikessa koulutuksessa
12.8.1 Laajuus jolla (i) globaali kansalaisuuskasvatus ja (ii) kestävän kehityksen mukainen kasvatus (mukaanlukien ilmastonmuutoskasvatus) on valtavirtaistettu (a) kansallisessa koulutuspolitiikassa, (b) opetusohjelmissa, (c) opettajien koulutuksessa ja (d) oppilaiden arvioinneissa
12.b.1 --- Kestävän matkailun strategiat, politiikat ja toimintasuunnitelmat, lukumäärä
12.b.1 Kestävän matkailun strategioiden tai poliitikkojen määrä ja toteutetut toimintasuunnitelmat, joille on sovittu seuranta- ja arviointivälineet
12.c.1 --- Fossiilisten polttoaineiden tuet BKT-yksikköä kohti
12.c.1 Fossiilisten polttoaineiden tuet BKT-yksikköä kohden (tuotanto ja kulutus) ja osuutena kansallisista menoista fossiilisiin polttoaineisiin
13.1.2 --- Kansallisia katastrofiriskiä vähentäviä strategioita toimenpanevat maat, lkm
13.1.2 Maiden lukumäärä jotka soveltavat ja toimeenpanevat kansallista riskien vähentämistrategiaa Sendai Framework for Disaster Risk Reduction 2015-2030 -ohjelman mukaisesti
13.1.3 --- Katastrofiriskiä vähentäviä paikallisia strategioita toimeenpanevat paikallishallinnot, %
13.1.3 Paikallishallintojen osuus, jotka soveltavat ja toteuttavat paikallisia katastrofien riskiä vähentäviä starategioita, jotka noudattavat kansallisia katastrofien riskiä vähentäviä strategioita
13.2.1 --- Maat jotka ovat ilmoittaneet toimenpiteistä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin
13.2.1 Maiden lukumäärä, jotka ovat ilmoittaneet perustavansa tai panevansa toimeen yhdistetyn politiikan/strategian/ suunnitelman joka lisää niiden kykyä sopeutua vakaviin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, ja lisätä ilmastokestävyyttä ja kehittää alhaisia kasvihuonekaasujen päästöjä tavalla, joka ei uhkaa ravinnon tuotantoa (sisältäen kansallisen sopeutumissuunitelman, kansallisesti päätetyn osallsitumisen, kansallisen sitoutumisen, joka toinen vuosi tapahtuvan raportoinnin tms.)
13.3.1 --- Ilmastonmuutokseen varautumisen opetukseen sisällyttäneet maat
13.3.1 Maiden lukumäärä, jotka ovat sisällyttäneet sopeutumisen, soveltamisen, vähentämisen ja ennakkovaroituksen ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen opetusohjelmaan
13.3.2 --- Maat, jotka ovat ilmoittaneet kapasiteetin rakentamisesta varautuessaan ilmastonmuutokseen
13.3.2 Maiden lukumäärä, jotka ovat ilmoittaneet institutionaalisen, systemaattisen ja yksilötason kapasiteetin rakentamisesta toteuttaakseen sopeutumisen, hillitsemisen, ja teknologian siirron ja kehitystoimet
13.b.1 --- Vähiten kehittyneet maat ja saarivaltiot, jotka saavat tukea ilmastonmuutokseen, lkm
13.b.1 Vähiten kehittyneiden maiden ja saarivaltioiden lukumäärä, jotka ottavat vastaan erityisiä tukea, ja tuen määrä, mukaanlukien rahoitus, teknologia ja kapasiteetin rakentaminen, mekanismeihin, jotka kasvattvat tehokkaan ilmastonmuutossuunnittelun ja hoidon kapasiteettia, mukaanlukien keskittyminen naisiin, nuoriin ja paikallisiin ja marginalisoituihin yhteisöihin
14.3.1 --- Keskimääräinen meriveden happamuus (pH)
14.3.1 Keskimääräinen meriveden happamuus (pH) mitattuna sovituilla sarjoilla ja edustavilla näytteenottopisteillä
14.4.1 --- Biologisesti suotuisalla suojelun tasolla tasolla olevien kalakantojen osuus, %
ICESin kalakanta-arvioihin linkit seuraavalta sivulta: http://www.ices.dk/community/advisory-process/Pages/Latest-advice.aspx
14.6.1 --- Laittoman, ilmoittamatta jäävän ja sääntelemättömän kalastuksen torjunnan kehittyminen
14.6.1 Maiden edistymisaste kansainvälisten toimien toteuttamisessa, joilla pyritään torjumaan laitonta, ilmoittamatta jäävää ja sääntelemätöntä kalastusta
14.b.1 --- Maiden edistymisaste pienimuotoista kalastusta suojelevien toimenpiteiden käyttöönotossa, %
14.b.1 Maiden edistymisaste kotitarvekalastuksen tunnustavien ja sitä suojelevin lakien/sääntelyn/politiikojen/instituutioiden käyttöönotossa, %
14.c.1 --- Maiden lukumäärä, jotka edistyvät valtamerten kestävän käytön ohjaamisessa
14.c.1 Maiden lukumäärä jotka ovat edistymässä sellaisten valtamerin ohjauskeinoja koskevien lakien, politiikkojen ja institutioiden ratifioinnissa, hyväksymisessä ja toteuttamisessa, jotka toteuttavat kansainvälistä lakia YK:n Convention on the Law of the Sea mukaisella tavlla suojellen ja edistäen valtamerten ja niiden resurssien kestävää käyttöä
15.1.1 --- Metsämaan osuus koko maapinta-alasta, %
Indikaattorille ei tällä hetkellä ole tietoja. Menetelmä kehitettävänä.
15.2.1 --- Edistyminen kohti kestävää metsätaloutta
Indikaattorille ei tällä hetkellä ole tietoja. Menetelmä kehitettävänä.
15.6.1 --- Maat, jotka ovat varmistaneet geeniresurssien hyödyntämisen oikeudenmukaisuuden
15.6.1 Maiden lukumäärä, jotka ovat ottaneet käyttöön lainsäädännölliset, hallinnolliset ja politiikkakehikot varmistaakseen hyötyjen oikeudenmukaisen ja tasa-arvoiden jakamisen
15.8.1 --- Maiden osuus, joilla on kansallinen lainsäädäntö ja resurssointi vieraslajien torjuntaan, %
15.8.1 Maiden osuus, jotka soveltavat asianmukaista kansallista lainsäädäntöä ja joilla on riittäviä resursseja vieraslajien torjuntaan tai kurissa pitämiseen
16.1.1 --- Tahallisten henkirikosten uhrien määrä 100 000 asukasta kohden
Tiedontoimittaja/ Institution: Tilastokeskus, Statistics Finland, Käsitteet ja määritelmät/ Concepts and definitions: Tahallisiin henkirikoksiin kuolleiden miesten ja naisten vuotuinen määrä sekä henkirikoskuolleisuus 100.000 miestä/ naista/ asukasta kohti. (The annual number of male and female victims of intentional homicides and homicide mortality per 100,000 men/ women/ inhabitants). Kuvaa väkivaltarikollisuuden muutoksia ja yhteiskunnallisen väkivallan kehitystä ja sukupuolittunutta jakautumista yleisemmin. (Describes trends in violent crime and violence in society in general) . Tahallinen henkirikos/ intentional homicide: Käsite perustuu kulloinkin voimassa olleeseen kansallisessa kuolemansyytilastoinnissa käytettyyn määritelmään. Nykymääritelmä ICD 10: X85-Y09 (Concept based on national historical definitions used in cause of death statistics. Current definition ICD 10: X85-Y09). Metodologia/ Methodology: Henkirikoskuolleisuus (homicide mortality) = uhreja (victims) : vuoden lopun maassa vakinaisesti asuva väestö (resident population 31.12.) x 100.000 (100,000). Tietolähteet/ Datasources: Verkko, Veli (1948). Maailman vanhin väkivaltatilasto. Helsinki: Valtioneuvoston kirjapaino 1948. Suomen virallinen tilasto (SVT) VI B: Kuolemansyyt 1936-1986, Terveys 1987- (pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ter__ksyyt/statfin_ksyyt_pxt_001.px/?rxid=a667a083-cf37-4ced-ae3d-25d5ac6136ec). Tilastokeskus: Väkiluku sukupuolen mukaan 1750 - 2017 (pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_003.px/?rxid=a667a083-cf37-4ced-ae3d-25d5ac6136ec). Tiedontuottaja/ Data provider: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto (KRIMO). Institute of Criminology and Legal Policy, University of Helsinki (KRIMO)
16.1.2 --- Konflikteihin liittyvät kuolemat 100 000 asukasta kohden
Indikaattorille ei tällä hetkellä ole tietoja. Menetelmä kehitettävänä.
16.1.3 --- Fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista väkivaltaa kohdanneet, %
16.1.3 Osuus väestöstä, joka on kohdannut fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista väkivaltaa viimeisten 12 kuukauden aikana, %
16.2.1 --- 1-17 -vuotiaat, jotka ovat kokeneet fyysisiä rangaistuksia ja/tai vihamielisyyttä hoitajansa taholta, %
16.2.1 1-17 -vuotiaiden lasten osuus, jotka ovat kokeneet fyysisiä rangaistuksia ja/tai psykologista vihamielisyyttä hoitajansa taholta kuluneen kuukauden aikana
16.2.3 --- Nuoret (18-29 vuotiaat) naiset ja miehet, jotka ovat kokeneet seksuaalista väkivaltaa 18-vuoden ikään mennessä, %
18-29 -vuotiaat
16.4.2 --- Takavarikoidut, löydetyt tai luovutetut aseet, joiden alkuperä on selvitetty, %
16.4.2 Takavarikoitujen, löydettyjen ja luovutettujen aseiden osuus, joiden laiton alkuperä tai tausta on selvitetty tai todettu pätevien viranomaisten toimesta kansainvälisten mittareiden mukaisesti
16.5.1 --- Viranomaisten lahjontaa kokeneet henkilöt, %
16.5.1 Henkilöiden osuus, joilla on ollut vähintään yksi kontakti viranomaiseen, ja joka on maksanut lahjuksen viranomaiselle, tai jota viranomaiset ovat pyytäneet maksamaan lahjuksen, viimeisten 12 kuukauden aikana, %
16.5.2 --- Viranomaisten lahjontaa kokeneet yritykset, %
16.5.2 Yritysten osuus, joilla on ollut vähintään yksi kontakti viranomaiseen, ja joka on maksanut lahjuksen viranomaiselle, tai jota viranomaiset ovat pyytäneet maksamaan lahjuksen, viimeisten 12 kuukauden aikana, %
16.6.2 --- Julkiseen palveluun tyytyväinen väestö, %
16.6.2 Viimeisimpään julkisen palvelun kokemukseensa tyytyväisen väestön osuus, %
16.7.1 --- Virka-asemien jakauma julkisissa laitoksissa väestöjakaumiin nähden, %
16.7.1 Virka-asemien osuudet (sukupuolen, iän, vammaisuuden ja ryhmien mukaan) julkisisssa instituutioissa (kansalliset ja paikaliset lainsäädäntöelimet, julkiset palvelut ja oikeusistuimet) verrattuna kansalliseen jakautumaan
16.7.2 --- Päätöksenteon osallistavuuteen ja mukautuvuuteen uskovan väestön osuus, %
16.7.2 Väestön osuus, joka uskoo päätöksenteon olevan osallistavaa ja vastuullista, sukupuolittain, vammaisuuden perusteella ja ryhmän mukaan
16.10.1 --- Toimittajiin ja aktivisteihin kohdistuneet rikokset ja mielivaltaiset pidätykset, lkm
16.10.1 Varmistettujen henkirikosten, kidnappausten, katoamisten, mielivaltaisten pidätysten ja kidutuksen tapausten lukumäärä, jotka kohdistuvat journalisteihin, muuhun median henkilökuntaan, ammaittiyhdistysaktiiveihin ja ihmisoikeusaktivisteihin viimeisten 12 kuukauden aikana
16.10.2 --- Maat, jotka ovat varmistaneet tiedon julkisuuden perustuslailla ja säädöksillä
16.10.2 Maiden lukumäärä, jotka ovat sisällyttäneet ja toimeenpanneet perustuslaillisen, lainsäädännöllisen ja /tai politiikkaperusteisen varmistuksen tiedon julkisuudelle
16.b.1 --- Omakohtaista syrjintää tai häirintää kokeneet, %
16.b.1 Väestön osuus, joka kertoo tulleensa syrjityksi tai ahdistelluksi viimeisten 12 kuukauden aikana kansainvälisten ihmisoikeuslain kieltämällä tavalla, %
17.1.1 --- Valtion kokonaistulot suhteessa BKT:hen, %
20.76 Tuloihin kohdistuva taloustoimi lisää nettovarallisuutta ja vaikuttaa positiivisesti nettoluotonantoon(+)/nettoluotonottoon(-). Julkisyhteisöjen tuloista suurimman osan muodostavat yleensä julkisyhteisöjen määräämät pakolliset maksut verojen ja sosiaaliturvamaksujen muodossa. Joillakin julkishallinnon tasoilla merkittävän tulonlähteen muodostavat siirrot muilta julkisyhteisöjen yksiköiltä ja avustukset kansainvälisiltä järjestöiltä. Muut yleiset tuloluokat käsittävät omaisuustulon, tavaroiden ja palvelujen myynnin sekä muut sekalaiset siirrot kuin avustukset. Julkisyhteisöjen tulojen yhteissumma tilinpitojaksolta määritellään laskemalla yhteen saamisiin kuuluvat taloustoimet seuraavasti:
17.3.2.a --- Työntekijöiden rahalähetysten osuus BKT:sta, %; Lähteneet (credit)
Henkilökohtaiset tulonsiirrot ja työnantajakorvaukset. Käsitteet ja määritelmät:BPM6 (s. 272-273), Indikaattorin laskentamenetelmä: Kotitalouksien ulkomaisen tulon osuus = ((Ulkomaiset palkat ja palkkiot (D11) + kotitalouksien tulonsiirrot ulkomaille (D752W/S15)) / BKT-markkinahintaan (B1GMHT)) || saadut ja maksetut (credit - debit), Lähde: Maksutase ja Kansantalouden tilinpito, Aluejako: Ei, Periodi: vuosi
17.3.2.a --- Työntekijöiden rahalähetysten osuus BKT:sta, %; Saapuneet (debit)
Henkilökohtaiset tulonsiirrot ja työnantajakorvaukset. Käsitteet ja määritelmät:BPM6 (s. 272-273), Indikaattorin laskentamenetelmä: Kotitalouksien ulkomaisen tulon osuus = ((Ulkomaiset palkat ja palkkiot (D11) + kotitalouksien tulonsiirrot ulkomaille (D7
17.15.1 --- Maakohtaisten kehitysyhteistyön tuloskehikkojen ja suunnitteluvälineiden käyttö
17.15.1 Maiden omistamien tulosten, viitekehysten ja suunnittelutyökalujen hyödyntämisen laajuus kehitysyhteistyötahon mukaan
17.16.1 --- Maat, jotka raportoivat edistymistä kehityksen seurantavälineiden tehokkuudessa
17.16.1 Maiden lukumäärä, jotka raportoivat eri sidosryhmien kehityksen seurantavälineiden tehokkuuden edistymisestä, jotka tukevat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista
17.18.1 --- Kansallisesti tuotettujen kestävän kehityksen indikaattoreiden kattavuus, %
17.18.1 Kansallisella tasolla tuotettujen kestävän kehityksen indikaattoreiden osuus, jotka on tuotettu kansallisella tasolla täysin disaggregoidusti suhteessa tavoitteeseen, virallisen tilaston periaatteiden mukaan
17.18.3 --- Maat, joilla on kansallinen tilasto-ohjelma
17.18.3 Maiden lukumärä, joilla on kansallinen tilastosuunnitelma, joka on täysin rahoitettu ja toteutettavana, rahoituslähteen mukaan
17.19.1 --- Kehitysmaiden tilastollisen kapasiteetin vahvistamiseen käytettävät resurssit
ODA maksatukset tarkoittavat rahavirtoja jotka ovat DAC:in direktiivien mukaisesti kehitysyhteistyöksi laskettavia. Tietolähde: Ulkoministeriö, Suomen julkisen kehitysavun (Official Development Assistance, ODA) maksatukset tilastohankkeisiin. Tiedot ovat Suomen OECD:n kehitysapukomitealle (DAC, Development Assistance Committee) raportoimat virallisen kehitysyhteistyön (ODA, Official Development Assistance) tilastot.
17.19.2.a --- Väestölaskennan toteuttaneet maat
17.19.2 Maiden osuus, jotka (a) ovat tehneet ainakin yhden väestölaskennan ja kotitaloustiedustelin viimeisten 10 vuoden aikana; ja (b) ovat saavuttaneet 100 %:n asteen syntymien rekisteröinneissä ja 80 %.n asteen kuolemien rekisteröinneissä
17.19.2.b --- Väestörekisteröinnin toteuttaneet maat
17.19.2 Maiden osuus, jotka (a) ovat tehneet ainakin yhden väestölaskennan ja kotitaloustiedustelin viimeisten 10 vuoden aikana; ja (b) ovat saavuttaneet 100 %:n asteen syntymien rekisteröinneissä ja 80 %.n asteen kuolemien rekisteröinneissä